Rotterdamin kattojen moninaiset käyttötavat, DRIFT tutkimusinstituutti kestävyysmurroksen paikallinen edistäjä, Bluecity – vanha kylpylärakennus korjattu kestävien materiaalien innovaatiohubiksi sekä vilaus Amsterdamin kasvavasta puurakentamisesta olivat moninaisia ja innostavia vierailukohteita FoREfront-hankkeen Hollannin matkalla lokakuun lopulla 2023.
Rotterdamin katoilla – tavoitteena kestävän kehityksen värit ja kerrokset
FoREfront -hankkeen tutkijat osallistuivat Rotterdamin kattokierrokselle lokakuisena osin aurinkoisena sunnuntaina. Kierroksen opas Inside Rotterdamista oli nykyään eläkeläinen, joka oli itsekin työskennellyt aikanaan vuosikymmeniä Rotterdamin kaupungilla, näin ollen saimmekin rautaisen annoksen kaupungin historiaa ja tietoa kaupungin kehityssuunnitelmista. Kaupunkikehittämisen puheissa korostui kerroksellisuus, niin alikulkuteiden, parkkihallien ja kerrostalojen osalta, mutta myös uusimpana kerrostalojen kattojen kautta, jotka voivat tuoda uusia käyttötarkoituksia, perspektiiviä ja kerroksia kaupunkien ylle. Tavoitteena olisi täysin käveltävä kaupunki, jossa ei tarvitsisi ylittää moottoriliikenteelle varattuja teitä. Rotterdamin kerrostalot ovat aika lailla tasakattoisia verrattuna esimerkiksi Amsterdamin historiallisiin rakennuksiin ja tähän löytyvät syynsä Rotterdamin kaupungin historiasta, sillä toisen maailmansodan aikaan kaupunki tuhoutui suurilta osin pommituksissa. Tasakatot luovat mahdollisuuksia uusille käyttötarkoituksille, joita kaupungissa oli osin toteutettukin ja osin ideoitu tulevaisuuteen.
Kattokierroksella näimme innostavia asioita, joilla kerrostalojen kattoja oli hyödynnetty. Kierrokseen kuului erilaisia viherkattoja, maksaruohosta kattopuutarhaan saakka. Kattopuutarha hyötykasveineen ja siellä hyörivine kanoineen ja mehiläisineen oli kiehtova ja siellä näytettiin hieman, kuinka vesi varastoidaan kasvinpeitteen alle kerroksiin. Lisäämällä kasvillisuutta katolle on alla olevan rakennuksen lämpötilaa mahdollista saada 5 astetta viileämmäksi kuumilla keleillä.
Oppaamme näyttää veden varastoitumista katon päällä olevan viherrakenteen alempiin kerroksiin (vas.) ja kanat käyskentelivät ja mehiläiset pörräsivät kattopuutarhassa lokakuussa (oik.). Kuvat: Anne Viljanen
Näytettiinpä meille vanha maanpinnasta aikanaan korotettu rautatiekiskotila, johon oli alettu rakentaa puutarhamaista kävely- ja oleskelutilaa kaupunkilaisille.
Hofbogen Rotterdamissa – vanhat rautatiekiskot vihertyvät. Kuvat: Anne Viljanen
Näimme kerrostaloja, joihin ei ollut rakennettu asuntokohtaisia parvekkeita, vaan yksi yhteinen puutarha- ja oleskelutila kerrostalon katolle yhteisölliseksi tilaksi, jossa voidaan grillata ja viettää aikaa. Näin suomalaisittain villin kuuloisissa ideoissa lapset voisivat pelata kerrostalon katolla esimerkiksi koripalloa (johon eräs kierroksella mukana ollut hymyili, että ’mitä jos pallo putoaa?’) ja ilmeisesti päiväkodin lapset oli viety leikkimäänkin kerrostalon katolle. Rotterdamissa olikin värikoodi erilaisille käyttötavoille, joihin katot voidaan muuntaa (myös hyödyntäen monia käyttötapoja samaan aikaan): sininen = vesien hallinta, vihreä = kasvillisuus, punainen = virkistys, keltainen = energia (aurinko, tuuli) ja violetti = perushuoltotoimenpiteet.
Värikoodit kerrostalon seinässä. Tässä nimenomaisessa kerrostalokohteessa toteutuvat käytännössä kaikki värit eli virkistyksen, kestävän energian, kasvillisuuden & monimuotoisuuden ja veden varastoinnin tavoitteet on mahdollista toteuttaa samaan aikaan synergisinä kokonaisratkaisuina. Kuva: Anne Viljanen
DRIFT tutkimusinstituutti – kestävyystutkimuksen edelläkävijä
DRIFT tutkimusinstituutti tekee kestävyysmurroksen osalta laadukasta tutkimusta ja kehittämistyötä. Tapasimme DRIFTin johtajan, sosio-ekonomisten murrosten professorin Derk Loorbachin, joka on arvostettu tutkija kestävyysmurroksen saralla. Meille esiteltiin dynaaminen työyhteisö, joka oli monenlaisessa tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyössä mukana. Aihepiirit heillä vaihtelivat hyvin laajasti eri sektorilta toiselle, mutta yhteistä kaikille oli kestävyysmurroksen edistäminen, vahva menetelmäosaaminen ja sen soveltaminen laajalti tarpeen mukaan. Heillä tuntui olevan vahva ruohonjuuritason tekemisen meno ja vahvat yhteydet paikallisiin toimijoihin ja sidosryhmiin.
Professori Anne Toppinen Helsingin yliopistosta (ensimmäinen kuva vas.), väitöskirjatutkija Anne Viljanen Helsingin yliopistosta (kolmas kuva vas.) ja Derk Loorbach DRIFT tutkimusinstituutista (ensimmäinen ja kolmas kuva oik.) vaihtoivat tietoa kestävyysmurroksen tematiikasta. Kuvat: Anne Viljanen ja Anne Toppinen.
Bluecity – luonnonmukaisten materiaalien innovaatiohub
Loorbach johdatti suomalaistutkijat myös Bluecityyn Rotterdamissa. Bluecity on luonnonmukaisten materiaalien innovaatiohub. Bluecityn tilat ovat entisessä isossa kylpylärakennuksessa, josta osa monikerroksisista tiloista on korjattu, kierrätetty ja muutettu uudenlaisiin innovaattoreiden tarpeisiin. Tiloista löytyy toimistotiloja, näyttelytiloja, kokoustila ja alimmassa kerroksessa laboratoriotiloja erilaisiin kokeiluihin. Bluecity on vain pienyrityksille ja kun yritys kasvaa liian isoksi on muutettava pois omiin tiloihin.
Bluecity – Rotterdamin innovaatiohub. Miten olisivat vaikka hedelmistä tehdyt kengät? Kuvat: Anne Viljanen
Puurakentamista aiotaan lisätä Amsterdamissa
Suomalaistutkijat vierailivat myös lyhyesti Amsterdamissa ihailemassa Hollannin korkeinta puuhybridikerrostaloa nimeltään ’HAUT’. Tämä 21-kerroksinen rakennus on osa kaupungin tavoitteita hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Rakennus on asuinkäytössä. Rakennus on tehty joustavaksi rakenneratkaisuiltaan niin, että asunnot olisivat tarpeen mukaan helposti muunneltavissa vaikkapa toimistotiloiksi. Energiaa rakennukseen tuotetaan pelleteillä ja aurinkopaneeleilla, sadevettä kerätään kattopuutarhan kastelemiseen. Puuta rakennuksessa on käytetty merkittävästi ja rakennus on saanut lukuisia palkintoja ympäristöystävällisyydestään, mm. ’The highest certified BREEAM sustainability level’ ja ’Green Award’.
HAUT – palkittu 21-kerroksinen puuhybridikerrostalo (vas. kuvassa keskellä)
Puinen kerrostalorakentaminen on tutkijoiden ennakkoselvityksen mukaan vasta tulossa Hollantiin, esim. Amsterdamin kaupunki on linjannut, että vuodesta 2025 lähtien 20 % uudisrakennuksista on rakennettava puulla tai muulla uusiutuvalla materiaalilla. Suomi on selvästi edellä Hollantia puisen kerrostalorakentamisen saralla ja suomalainen teollinen puutuotanto on perinteisesti osaamistasoltaan vahvaa. Kenties suomalaisten puiseen kerrostalorakentamiseen liittyvien yritysten olisi hyvä tiedostaa mahdollisuudet osaamisen viennille niihin Euroopan isoihin kaupunkeihin, jotka haluavat vastata hiilineuraalisuuden tavoitteisiin lisäämällä puurakentamista?
Kirjoittaja: Anne Viljanen
Hollannin matkalle osallistuneet FoREfront -hankkeen tutkijat:
Anne Viljanen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto. Väitöskirjan aihepiirinä ovat vähähiilisen rakentamisen toimijaverkostot ja kestävyysmurroksen polut.
Anne Toppinen, professori, Helsingin yliopisto. Pitkän linjan tutkimusosaamista, etenkin puurakentamisen saralla.
Lisää lukemista kiinnostuneille:
Rotterdamin katoilla
City of Rotterdam (2021): Rooftop Catalogue. Saatavilla: https://www.mvrdv.com/publications/4081/rooftop-catalogue Luettu: 9.10.2023.
Inside Rotterdam järjestää joka viikko kattokierroksia nimeltään Rooftop Tours: https://insiderotterdam.com/en/tour/rotterdam-rooftop-tour/ Luettu: 9.10.2023.
DRIFT Institute ja Bluecity
DRIFT Institute nettisivut: https://drift.eur.nl/
Bluecity nettisivut: https://www.bluecity.nl/en/
Puurakentaminen ja HAUT Amsterdamissa
De Zeen (2021): Twenty per cent of new homes in Amsterdam to be constructed from timber. Saatavilla: https://www.dezeen.com/2021/11/02/amsterdam-new-buildings-20-per-cent-timber/ Julkaistu: 2.11.2021.
Wood & Panel Europe (2021): Amsterdam mandates wooden construction in new projects. Saatavilla: https://www.woodandpanel.com/woodnews/article/amsterdam-mandates-wooden-construction/ Julkaistu: 21.12.2021.
Structural engineering (2017): The highest wooden building in the Netherlands is also highly transformable. Saatavilla: https://www.thestructuralengineer.info/news/the-highest-wooden-building-in-the-netherlands-is-also-highly-transformable Julkaistu: 29.3.2017.
Main 