Main

Maisterintutkielmassaan Janina Harmanen tarkastelee resilientin kaupunkiasumisen liiketoimintaekosysteemejä ja luontopohjaisten ratkaisujen roolia niissä. Tutkimus selvittää, miten luontopohjaiset ratkaisut nähdään osana kaupunkien asuinrakentamista ja suunnittelua sekä niiden vaikutusta kaupunkien resilienssiin.

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202406112712

Tutkielman tiivistelmä:

Tutkielman tavoitteena on tutkia resilientin kaupunkiasumisen liiketoimintaekosysteemejä sekä luontopohjaisten ratkaisujen roolia ja käyttöä näissä ekosysteemeissä. Tarkoituksena on myös selvittää miten luontopohjaiset ratkaisut nähdään osana kaupunkien asuinrakentamista ja suunnittelua sekä koetaanko niiden lisäävän kaupungin resilienssiä. Tavoitteena on selvittää mitkä toimijat ovat avainasemassa suunniteltaessa, toteutettaessa tai hyödynnettäessä luontopohjaisia ratkaisuja kohdekaupunkien urbaanin ympäristön ja asuinkerrostalojen liiketoimintaekosysteemissä. Tutkielma esittelee luontopohjaisten ratkaisujen hyötyjä, sekä käsittelee luontopohjaisten ratkaisujen yleistymisen esteitä ja keinoja näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Tämä tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa käytetään empiiristä tutkimuslähestymistapaa.

Tutkimuksen empiirinen osa koostuu 11 asiantuntijahaastattelusta ja kahdesta asiantuntijatyöpajasta. Aineisto koostuu kaikkiaan 15 litteroinnista. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joissa haastateltiin asiantuntijoita eri organisaatioista kaupunkisuunnittelun ja rakennusteollisuuden alalta. Kaksi työpajaa järjestettiin elokuussa 2023 kohdekaupungeissa Helsingissä ja Turussa. Työpajat koostuivat tutkijoiden esityksistä ja ryhmätyöskentelystä, ja asiantuntijat edustivat monipuolisesti eri aloja. Tutkimuksessa käytetään refleksiivistä teema-analyysiä analyysimenetelmänä. Se on systemaattinen ja joustava menetelmä, jota käytetään merkityspohjaisten moniulotteisten ja käsitteellisten kaavojen tunnistamiseen, analysointiin ja raportointiin koodeja ja teemoja muodostamalla.

Analyysin perusteella tunnistettiin useita toimijaryhmiä ja avainasemassa olevia toimijoita. Lisäksi analyysissa tunnistettiin vapaa rooli ”edistäjälle”. Myös useita hyötyjä liittyen luontopohjaisiin ratkaisuihin, ja esteitä niiden laajemmalle käytölle tunnistettiin. Monet ratkaisut, kuten maankäytön suunnittelu, kaupunkien hallintokäytännöt, kuten viherkerroin rakentamisessa, ja taloudelliset kannustimet auttavat lisäämään luontopohjaisten ratkaisujen käyttöä kaupunkiympäristöissä ja vastaamaan tulevaisuuden tarpeeseen kestävämmästä ja resilientistä kaupungista. Kaupunkiympäristön resilienssiä voidaan parantaa lisäämällä luontopohjaisia ratkaisuja ja niihin liittyviä ekosysteemipalveluja kaupunkialueilla. Kaupunkiluonto ja viheralueet ovat erittäin tärkeitä asukkaiden hyvinvoinnille. Tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa kaupunkisuunnitteluun ja asuinrakentamiseen luontopohjaisten ratkaisujen lisäämisen ohella. Kaupungin tulisi olla suunniteltu sekä ihmisille että muille lajeille. Asiantuntijat jakavat näkemyksen vihreämmästä ja kestävämmästä kaupungista, jossa luonto sulautuu osaksi kaupunkia ja kaupunki osaksi luontoa. Edelleen kuitenkin tarvitaan lisää tietoa pitkäaikaistutkimuksista ja toteutuneiden pilottiprojektien seuraavista vaiheista, jotta voidaan selvittää, miten luontopohjaiset ratkaisut siirretään kokeiluista jokapäiväiseen käyttöön ja miten tämä tieto voitaisiin jakaa laajalle yleisölle