Sumuisena tammikuun päivänä Helsingin yliopiston ja Luken kuusihenkinen tutkijaryhmä matkusti Tallinnaan vierailemaan TalTech-yliopistolla, joka on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista. Opintopäivän aluksi professori Jarek Kurnitski esitteli Tallinnan teknillisen yliopiston ja Tarton yliopiston tutkimuksen huippuyksikön (Centre of Excellence in Energy Efficiency) toimintaa ja hankkeita. Yksikkö on Viron mittakaavassa poikkeuksellisen suuri: 7 miljoonan euron laajuinen, monivuotinen ja monitieteinen tutkimuskokonaisuus, jonka tavoitteena on rakennusten elinkaaren pidentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Rakennusteknisten näkökohtien lisäksi yksikkö keskittyy myös alueellisiin ja työllisyysvaikutuksiin.
Tutkijatohtori Kalle Kuusk kertoi Viron korjausrakentamisesta, jonka kohteena on ollut noin 900 asuinrakennusta vuodesta 2015 lähtien. Kohteina ovat neuvostoajoilta peräisin olevat kerrostalot, joihin tehdään ns. syväkorjauksia (”deep renovations”). Tällaisilla korjauksilla energiatehokkuutta pystytään parantamaan 50-60 prosenttia, ja ne koostuvat lämpöeristyksen, ikkunoiden, ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän uudistamisesta. Näiden keinojen avulla päästään lähelle nollaenergiataloja.
Viron KredEx-säätiö rahoittaa yksityisomisteisten taloyhtiöiden syväkorjauksia lainojen ja jopa 30 prosentin hanketuen kautta. Tuki mahdollistaa syväkorjausremonttien käynnistymisen isojen kaupunkien ulkopuolella alueilla, joissa rakennusten nykyarvo jää liian alhaiseksi markkinaehtoiseen korjaustoimintaan. Taloudellinen kannattavuus edellyttää tutkimuksen mukaan hankerahoitustukea, mutta tutkimuksen kohteena olevat 19 projektia luovat myös uutta osaamista ja vahvistavat toimijaverkostoa. Viron oma puutuoteteollisuus on yksi vahvuustekijä hankekehittämisessä ja suuri osa rakennusvaipan uudistamisista perustuu puuelementtipohjaisiin tekniikoihin. Puuelementtipohjaisten julkisivujen eritysratkaisujen vientiä on myös käynnistetty entisen Itä-Saksan markkinoille. Myös Ukrainaan on suunnitteilla yksi kohde.
Erikoisasiantuntija Aare Vabamägi Tallinnan kaupungin strategisen suunnittelun toimistosta kertoi, että kaupungissa on 1960-70-luvulla rakennetussa rakennuskannassa yli 5000 asunnon korvaustarve. Korjaushankkeissa yhteistyö eri taloyhtiöiden kanssa nähdään mahdollisuutena kustannustehokkaampaan korjaamiseen. Tällöin saadaan mukaan suuria toteuttajia, jotka pystyvät myös lyhentämään korjaushankkeiden kestoa. Vabamäen esittelemässä SOFTacademy-hankkeessa myös piha-alueiden viihtyisyys, luontopohjaisten ratkaisujen hakeminen ja parempi yhteisöllisyys sisältyvät asuinympäristön kehittämisen piiriin New European Bauhaus -aloitteen mukaisesti.
Myös FoREfront-tutkijat pitivät esityksiä hankkeen tutkimuksesta kestävän rakentamisen ja asumisen kontekstissa. Esityksissä käsiteltiin muun muassa suomalaisten kuntien näkemyksiä puukerrostalorakentamisesta ja korjausrakentamisesta (Anne Viljanen, Helsingin yliopisto), luonnon merkitystä kansalaisten asumistoiveissa (Charlotta Harju, Luke), luontopohjaisiin ratkaisuihin liittyvän liiketoimintaekosysteemin kehittämistä (Anne Toppinen, Helsingin yliopisto), sekä kuntien rooleja maankäytön suunnittelussa ja niiden yhteyksiä kestävyystavoitteisiin (Atte Koskivaara, Luke).
Sofia Oijala Helsingin yliopistolta kertoi pro gradu -työstään, jossa kartoitetaan puurakentamisen erilaisia tuote-palveluratkaisuja ja niihin liittyviä pullonkauloja. Tulosten mukaan palvelunäkökulma on ollut aiemmissa kestävän rakentamisen tutkimuksissa melko vähän esillä. Lisäksi rakennusalan toimijat, joita pro gradu -työssä haastatellaan, ovat nostaneet esiin palveluita harvemmin kuin tuoteinnovaatioita. Tulokset osoittavat myös, että ratkaisut keskittyvät tyypillisesti rakennusten ylläpito- ja huoltopalveluihin. Lisäksi tutkimuksessa löytyi esimerkkejä, joissa viherratkaisuja on yhdistetty puumateriaalin uudenlaiseen käyttöön kaupunkiympäristössä.
Vierailun lopuksi toteutettiin Tallinnan kaupungin lähiökierros, jossa tutustuttiin erilaisiin syväkorjausratkaisuihin. Vierailun keskusteluissa aukeni mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua meneillään olevien hankkeiden välillä. Rakennusmateriaalien kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyvä säätely on Euroopan Unionin rahoitustaksonomian kautta kiristymässä, mikä avaa uudenlaisia markkinamahdollisuuksia esimerkiksi puunmateriaalin talteenottoon ja hyödyntämiseen.
Main 
Jätä kommentti