Main

FoREfront -hankkeen tutkijat Helsingin yliopistolta toteuttivat elokuun 2025 lopulla tutkimusvierailun Slovenian pääkaupunkiin Ljubljanaan. Ljubljanan yliopiston Bioteknisen tiedekunnan professori Manja Kitek Kuzman on ollut hankkeemme yhteistyökumppani sen alusta lähtien. Nyt meille avautui lopulta myös mahdollisuus tutustua innovatiivisiin puurakennuskohteisiin Ljubljanan kaupunkimaisessa ympäristössä kuin myös perinteisempiin ratkaisuihin ympäröivällä maaseudulla.

Slovenia on eittämättä tällä hetkellä pienestä koostaan huolimatta yksi Euroopan aktiivisimmista maista puurakentamisen ratkaisujen kehittämisessä. Sloveniassa valmistetaan vajaa 1 milj.m3 havusahatavaraa ja noin 150 000 m3 lehtipuista. Sloveniasta viedään myös jonkin verran raakapuuta sen naapurimaihin Italiaan ja Itävaltaan.

2000-luvulla puurakentaminen on kehittynyt erityisesti pientaloteollisuudessa ja julkisten palvelurakennusten (päiväkodit, koulut, urheiluhallit) markkinoilla. Sekä liima- että massiivipuuelementteihin (glulam, CLT) tukeutuvat ratkaisut ovat olleet keskiössä. CLT-tuonti Itävallasta on ollut keskeinen lähde suurikokoisille massiivipuuratkaisuille ja kokonaistuonti oli vuonna 2023 Sloveniaan arvoltaan noin 7 milj. USD (CN 4418.82). Kaupungin varhaisena referenssinä pidetään Kekec-päiväkodin puisista esivalmistetuista elementeistä toteutettua laajennusta (2010). Tämän jälkeen kaupunkiin on tullut useita koulutusrakennuksia, mm. palkittu EcoHouse BIC talo vuonna 2020 (https://www.miesarch.com/work/4695).

FoREfront-tutkijat Anne Toppinen ja Anne Viljanen Helsingin yliopistolta tutustumassa Slovenian puurakentamiseen Manja Kitek Kuzmanin johdolla. Kuvat: Manja Kitek Kuzman ja Anne Viljanen

Sloveniassa puuta edellytetään julkisissa hankinnoissa

Sloveniassa puu nähdään strategisena materiaalina ja puutuoteteollisuus lupaavana elinkeinona. Yhtenä tapana kehittää sektoria ovat kestävät julkiset hankinnat, joihin liittyvä politiikkaohjaus käynnistettiin v. 2011. Sloveniassa julkisen rakentamisen vihreiden hankintojen määräys edellyttää tällä hetkellä 30% puun käyttöosuutta.

Vierailimme upouudessa ja juuri avatussa suurikokoisessa puuelementtirakenteisessa uimahallissa (Vevče Swimming Pool Complex – Javni zavod Šport Ljubljana), josta alla on kuvat sekä ulkoa että sisältä. Hankkeen toteutumista hidastivat edelliskesän rankkasateet ja pohjaveden pinnan nousu, jolloin uimahallin rakennustyömaan rakenteita jouduttiin vahvistamaan lisää – muistutus ilmastomuutoksen sopeutumisen kustannuksista. Valmistunut kokonaisuus oli erittäin valoisa ja moderni, ja uudenuutukaiset tilat houkuttivat aurinkoisen loppukesän päivänä ulkoaltaalle ihmisiä. Suomessa on vastikään uutisoitu uimahallien 300 miljoonan euron korjausvelasta – olisiko Slovenian ratkaisuista inspiraatiota meillekin?

Upouusi puinen uimahalli lumosi selkeydellään ja klassisella kauneudellaan. Kuvat: Anne Viljanen

Myös uusi hotellirakennus (WUD) ja sen viereinen squashkeskus edustivat pienimuotoisempia moderneja puurakentamisratkaisuja. Erityisesti squashkeskus (https://squashland.si/) hyödynsi taitavasti yhdistäen puumateriaaleja ja viherelementtejä tuomaan viihtyisän ja rentouttavan julkisen tilan.

Puisen hotellin kupeessa puinen Squash halli oli viihtyisä ja lämminsävyinen. Kuvat: Anne Toppinen ja Anne Viljanen

Myös rakennusten puisia lisäkerroksista on professori Kuzmanin mukaan Sloveniassa toteutettu jonkin verran ja näimmekin matkan varrella yhden muutama vuosi sitten toteutetun kohteen. Luontopohjaisia ratkaisuja ei toistaiseksi ole kokeiltu integroituina rakennuksiin yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta niiden ylläpitokustannusten vuoksi. Mutta asiantuntijan mukaan tämäkin markkina on mahdollisesti lisäämässä kiinnostusta, kun ilmastonmuutoksen myötä helleaaltojen pidentyminen ja ilmastointitarve sekä konkreettisena uhkana merenpinnan nousu loma-asutusrikkaalla länsirannikolla ovat tulleet lähemmäksi asukkaiden arkea.

Ljublijanalainen rakennus puisine lisäkerroksineen. Kuva: Anne Toppinen

Ministeriöiden yhteistyöstä voimaa puurakentamiseen Sloveniassa

Hyvä yhteistyö kahden ministeriön (Ministry of Economy, Tourism and Sport ja Ministry of Agriculture, Forestry and Food) välillä on viime vuosina näkynyt useina hankkeina, mm. päiväkoteja on rakennettu (esim. Selnica ob Dravissa ja Spodnji Duplekissa). Puurakentamisen näkyvyyttä tukee myös kulttuuriperinnön puukohteiden kunnostus: Švicarija-luovan keskuksen (Tivoli) laaja restaurointi valmistui 2017 ja palautti 1900-luvun alun puurakenteisen rakennuksen julkiseen käyttöön.

Positiivista tahtotilaa kuvaa myös, kuinka puurakentamisen etuja esitetään ministeriöiden nettisivuilla, korostaen puurakenteiden modulaarisuutta ja uudelleenkoottavuutta, nopeaa rakennusprosessia, sisäilmahyötyjä, rakenteiden paloturvallisuutta ja kestävyyttä maanjäristysten kannalta.

Ljubljanan 2030 ilmastoneutraaliuden toimenpideohjelma ja kiertotalousstrategia ovat antaneet selkänojaa vähähiilisille julkisille rakennusratkaisuille. Viimeaikaisessa tutkimuksessa myös arkkitehtien kiinnostus puumateriaalin uudelleenkäyttöön ja kiertotalouden ratkaisuihin on noussut kiinnostavaksi kysymykseksi samalla tavoin kuten Suomessakin.. Kaiken kaikkiaan tutkimusvierailu osoitti mielenkiintoisia tapoja hyödyntää puuta osana kaupunkirakentamista ja edisti kansainvälistä tiedonvaihtoa kestävistä kaupunkiympäristöistä – nyt ja tulevaisuudessa.

Kirjoittaja: Anne Toppinen ja Anne Viljanen

Taustakirjallisuutta:

https://unece.org/sites/default/files/2024-10/MS2024_Slovenia_ANG.pdf

https://www.gov.si/en/policies/business-and-economy/wood-industry/

Vevče Swimming Pool Complex – Javni zavod Šport Ljubljana

Kitek Kuzman, M. et al. 2024. Architectural Perspectives on Wood Reuse within Circular Construction: A South–Central European Study. Buildings 14(3), 560. https://www.mdpi.com/2075-5309/14/3/560